Miten talvi vaikuttaa maanrakentamiseen?

Kun lämpömittarin viiva painuu pakkasen puolelle, maanrakennustyömaille saapuu monia haasteita, mutta myös yllättäviä etuja. Marttilan Maanrakennuksen työmaapäällikkö Mika Taskinen ja työpäällikkö Vesa Rahkonen kertovat, miten talvi muuttaa työskentelytapoja.

Suunnittelu ratkaisee

Maanrakennusurakoissa työnsuunnittelu on avainasemassa. Pidemmissä urakoissa on tärkeää päättää, mitkä työvaiheet kannattaa tehdä kesällä, mitkä talvella. Talven saapuminen nostaa merkittävästi laatuongelmien riskiä, mikä on usein suurin syy töiden siirtämiseen keväälle.

Lähtökohtaisesti urakat suunnitellaan niin, että ne saataisiin tehtyä ennen pakkasia, mutta aina voi tulla muutoksia matkaan ja aikataulu venyä. Tilaajan kanssa neuvotellaan töiden jatkamisesta ja usein saadaan sovittua, että töitä jatketaan vasta keväällä, jos mahdollista.

“Jos aletaan esimerkiksi väkisin pakkasella asentamaan reunakiveä tielle, niin se voi keväällä porrastaa niin, että joudutaan kaikki tekemään uusiksi. Se ei ole järkevää, eikä kustannustehokasta”, kommentoi Rahkonen.

Talvi nostaa kustannuksia ja vaikuttaa laatuun

Tiettyjä töitä ei yksinkertaisesti kannata tehdä pakkasella, koska jos maaperä on jäässä ja roudassa, ei saada hyvää lopputulosta. Se on myös merkittävä kustannuskysymys.

Esimerkiksi asfaltoinnissa tulee n. 40 % talvilisä voimaan viikosta 48 eteenpäin. Talvella laatuongelma kasvaa isoksi, kun asfalttia ei pysty tiivistämään kunnolla ja pinta jää helposti karkeaksi. Talvella asfaltoitu alue muuttuu yleensä myös epätasaiseksi, kun routa keväällä sulaa kantavasta kerroksesta.

Laatuongelmat tulevat herkemmin esiin pakkasella myös esimerkiksi putkilinjoja asentaessa. Jos putkiarinoiden alle laitetaan jäistä mursketta, alkavat putkipohjat elämään pakkasella. Pakkasella on haastavaa huolehtia, ettei painauma ole yli sallitun 5 %:n. Pakkasraja putkitöille on -15 astetta.

Jos töitä joudutaan välttämättä jatkamaan pakkasella, esimerkiksi käyttövesilinjojen osalta, tarvitaan lämmitysratkaisuja ja tarvittaessa myös sulatusta, joka väistämättä lisää kustannuksia.

Taskinen korostaa, että on tärkeää ymmärtää, mitä kannattaa tehdä missäkin hetkessä. Esimerkiksi vesiputkien lämmitykset on tehtävä hyvissä ajoin, ettei putket jäädy.

Lisäksi kustannuksia tulee talvikunnossapidosta, joka jää usein urakoitsijan vastuulle, ellei tilaajan kanssa saada sovittua toisin. Yleensä esimerkiksi lumenpoistolle lasketaan tunti per työpäivä. Lisäkustannuksia tulee myös liukkauden torjunnasta ja siihen käytettävästä murskeesta tai hiekasta.

Materiaalien suojaus

Materiaalien suojaukseen ja varastointiin täytyy myös kiinnittää huomiota, jotta työmaan toimintavarmuus jatkuu. Esimerkiksi maa-aineksia kannattaa ottaa vain tarpeen mukaan, jotta kasat eivät jäädy ja tule ns. kameja, joita voi käyttää vasta kun ne ovat sulaneet.

Materiaalit on hyvä suojata pressulla ja asettaa niin, ettei niihin pääse lunta. Esimerkiksi kaivot on hyvä kääntää vaakatasoon, jotta ne eivät täyty lumella. Ylimääräinen lumen puhdistaminen hidastaa työn tekemistä. Samoin tietyt materiaalit kannattaa merkata selvästi spraymaalilla, jotta ne ovat helposti saatavilla. Arat tavarat on hyvä varastoida esimerkiksi lämpimään varastokonttiin.

Talven yllättävät hyödyt

Maan jäätyminen voi tarkoittaa myös taloudellisia säästöjä. Esimerkiksi työmaateiden tai väliaikaisten rakenteiden rakentamista ei tule lähellekään niin paljon kuin kesällä. Kuorma-autolla päästään viemään helposti materiaaleja, kuten murskeita lähelle työmaata, kun maa on jäässä.

Työsuunnittelulla on merkittävä rooli myös talvella ja sillä pystytään väistämään osa talvikustannuksista. Välillä tulee kuitenkin tilanteita, joissa töitä joudutaan jatkamaan talven yli, esimerkiksi tilaajan tahtotilan vuoksi. Tällöin lisäkustannukset siirtyvät usein tilaajan vastuulle.

Rahkonen ja Taskinen summaavat naurahtaen, että maanrakennus on talvella kuin peliä – täytyy olla hoksottimet koko ajan hereillä, seurata sääennustuksia ja varautua etukäteen.